Tassuvanhemmuus tänään ja huomenna.

Mikä on tassuvanhempi, ja miksi sillä on väliä?

Tassuvanhempi on koiranomistaja, joka kokee koiransa perheenjäseneksi samalla tavalla kuin lapsen. Uudesta Embassy of Design Oy:n toteuttamasta tutkimuksesta selviää, että tähän joukkoon kuuluu yhdeksän kymmenestä suomalaisesta koiranomistajasta. Siksi tassuvanhemmuus kuvastaa koiran omistamisen sijaan koiran keskeistä roolia suomalaisissa perheissä, joissa koiran tarpeita tulkitaan aktiivisesti, ja laitetaan jopa omien tarpeiden edelle. Koirat eivät vaikuta ainoastaan ihmistensä kulutuskäyttäytymiseen, vaan myös elämän rakentumiseen laajemmin.

Koirille annetut roolit ovat heijastaneet erilaisten aikojen ilmiöitä ja tarpeita. 2020-luvulla koirat ovat entisestään vahvistaneet asemaansa ihmisen kumppaneina ja perheenjäseninä. Koiran kanssa elämiseen linkittyy uusia ilmiöitä, jotka toisaalta muokkaavat yhteiskuntaa ja toisaalta kuvastavat sen senhetkistä tilaa.

Tassuvanhemmat tulkitsevat koiransa tarpeita aktiivisesti

98 % vastaajista kertoo, että heille hyvä suhde koiraansa on tärkeää. Tutkimuksesta ilmenee, että ihmiset tulkitsevat aktiivisesti koiransa mieltymyksiä ja pyrkivät pitämään suhteen koiraansa hyvänä. Koirille halutaan tarjota elämyksiä ja kokea elämyksiä koiran kanssa.

Koiran päivittäistä ruokaa vaihdettiin vähintään muutaman kerran vuodessa. Yli puolet vastaajista perustelee koiranruoan vaihtoa sillä, että ovat halunneet tarjota koiralle vaihtelua. Koira huomioitiin myös lomakohteen valinnassa, lähes puolet vastaajista kertoi koiran vaikuttavan siihen mihin lomalla suunnataan.

Koira voi vaikuttaa työpaikan valintaan

Z-sukupolven (kyselyyn vastanneet 18-26-vuotiaat) vastaajista 22 % kertoo, että heille on työpaikan valinnassa merkitystä, voiko koiran ottaa mukaan töihin (vrt. kansallinen keskiarvo 14 %). Suurin osuus heistä asuu Etelä-Suomessa, yleisimpänä talousmuotona sinkkutalous.

Työssäkäyvistä vastaajista 22 % ei voi ottaa koiraa töihin mukaan, vaikka haluaisi. 29% näistä tapauksista syynä on työn luonne. 26 % tapauksista syynä ovat työpaikan säännöt.

Koiratkin ovat online ja somen vaikutuksen alaisia

Kyselyyn vastanneet tuottavat someen sisältöä koirastaan ja kuluttavat koira-aiheista sisältöä laajasti. Suurin osa koirista joille ylläpidetään sometiliä ovat pentuja (0–2 vuotiaita). Useimmin koirien sometilejä seurattiin Instagramissa (75 %) ja Facebookissa (62 %).

Aktiivisimmin koirien sometilejä seuraa Z-sukupolvi, joista puolet seuraa sekä kaverien pitämiä koirien sometilejä, että tuntemattomien koirien sometilejä. Z-sukupolven vastaajista myös 28 % ylläpitää itse sometiliä koiralleen. Mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään, sitä vähemmän sometilejä seurataan, suurista ikäluokista (57-75 vuotiaat) vain 2 % ylläpitää sometiliä koiralleen ja vain 22 % seuraa minkäänlaisia koirasomeja. 

Ensin koira, sitten vasta minä

Koira on ihmisilleen niin tärkeä, että 66 % vastaa olevansa valmis laittamaan koiran hyvinvoinnin omansa edelle. Tulos on kuitenkin sukupuolittunut ja se vaihtee sukupolvittain ja tuloluokittain. Siinä missä naisista 72 % on valmis laittamaan koiran hyvinvoinnin omansa edelle, miehistä vain 55 %. Z-sukupolvesta 86% ilmaisi olevansa valmis laittamaan koiran hyvinvoinnin omansa edelle, kun suurista ikäluokista vain 56 %. 

Matalimmassa talouden tuloluokassa (alle 20 000 vuodessa) 90 % vastaajista ilmaisee olevansa täysin samaa mieltä siitä, että heille on tärkeää hyvä suhde koiraan, korkeimmassa 100 000+ tuloluokassa vastaava luku on 73 %.

Koira(kin) on globaalien kriisien kärsijä

Globaalit kriisit, kuten ilmastokriisi vaikuttavat myös koiriin. Ilmastokriisi lisää sään ääri-ilmiöitä, jotka vaikuttavat myös koirien arkiseen hyvinvointiin. Koirat kärsivät liian kylmällä tai liian kuumalla säällä, ja tarvitsevat tulevaisuudessa erilaisia ratkaisuja hyvinvoinnin takaamiseksi. 60 % vastaajista oli kiinnostunut koiraa viilentävistä vaatteista hellesäällä, 37 % ilmaisi kiinnostuksen lämpömittariin, joka hälyttää liian kylmän tai kuuman lämpötilan.

Koiran merkitys korostuu yksinäisten keskuudessa

Pandemia osoitti, kuinka kriisien keskellä ihminen kaipaa seuraa. Suomessa koiranpentujen rekisteröinti nousi koronavuosina jopa 17%.

Jo ennen pandemiaa yksinäisyys oli Suomessa yleistä. Pandemian jälkeen myös nuorten yksinäisyys on ollut nousussa. Tutkimuksessamme sinkkutaloudet korostuvat ‘Koira on minulle perheenjäsen samalla tavalla kuin lapsi’-kysymyksessä (sinkkutalouksista 71 % täysin samaa mieltä siinä missä kaikki vastaajat 58 % täysin samaa mieltä). Ikäluokista Z-sukupolvi (71 %) ja suuret ikäluokat (61 %) vastaavat useimmiten olevansa täysin samaa mieltä siitä, että koira on perheenjäsen samalla tavalla kuin lapsi.

Teemoja, joita sekä yritysten että yhteiskunnallisten toimijoiden olisi arvokasta pohtia ihmisen ja koiran suhteesta:

• Miten koirien toiveita voidaan lukea ja tulkita tulevaisuudessa? 

• Miten tulevaisuudessa käsitetään koiran perushyvinvointi, mitä palveluita siihen voi kuulua? 

• Kuinka tulevaisuuden työpaikoilla ja työpaikkojen tilaratkaisuissa huomioidaan työntekijöiden koirat? Voiko koiraystävällisyys toimia työpaikkojen vetovoimatekijänä? 

• Mitä voi tarkoittaa yhteiskunnallisesti, että pienimmän tulotason omaavat ovat valmiimpia laittamaan koiran hyvinvoinnin omansa edelle? 

• Minkälainen rooli koiralla voi olla tulevaisuuden yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa?

Lyhyesti: Business of Dogs-tutkimus:

• Embassy of Designin Business of Dogs-tutkimuksessa selvitettiin, minkälainen suhde suomalaisilla koiranomistajilla on koiraansa: miten koira asettuu heidän arkeensa, miten koira huomioidaan lomaillessa, miten koiraa hoivataan, miten koiraa ruokitaan ja millä perusteilla ruoka valitaan, mikä suhde koiranomistajilla on lemmikki-someen, ja minkälaiset tulevaisuuden lemmikki-innovaatiot ovat heille kiinnostavia.

• Kyselyyn vastasi helmikuussa 2023 1000 suomalaista koiranomistajaa. Otanta toteutettiin Bilendi Oy:n paneelin kautta. Data analysoitiin yhdessä Salmi Systems Oy:n kanssa.